Terveisiä Roomasta!

Otin tällä kertaa äkkilähdön Roomaan. Kun ostaa liput kaksi päivää ennen reissua, saa ehkä juuri ja juuri matkajärjestelyt, kuten esimerkiksi kotiin jäävien eläinten hoidon, hoidettua ennen lähtöä.

En ole ikinä ennen käynyt Italiassa, vaikka Eurooppaa muuten onkin tullut kierreltyä. Kesällä 2005 reilasimme kaverin kanssa läpi 14 maata minimibudjetilla (reililippu 400 e + matkakassa 600 e). Ikä tuo mukavuuden halua, eikä tällä kertaa edes yritetty köyhäillä ihan täysillä, vaan syötiin hyvin ja osa matkasta yövyttiin ihan hotellissa.

Reissumme varsinainen syy oli Crack-sarjisfestivaalit. Festarit järjestettiin kuvassa näkyvässä linnoituksessa, joka lienee maailman tai ainakin Euroopan suurin vallattu talo. Kuva on räpsästy jonain aamuna kaikkien muiden vielä nukkuessa. Meille oli kyllä järjestetty ilmainen majoitus, mutta se sijaitsi suoraan kuvassa näkyvän päälavan takana. Musiikki jatkui parhaimmillaan kuuteen aamulla, joten se siitä nukkumisesta. Festarit oli ihan jees, tarjolla oli päivittäin ilmaista vegaanisafkaa artisteille, jona minäkin siis matkustin, vaikken tikku-ukkoa osaisi piirtää, valitettavasti vain unohtui kuvata festarisafkat. Tapahtuman jälkeen siirryimme keskustaan hotellimajoitukseen, ja eipä ole pitkään aikaan vesivessa ja lämmin suihku niin luksukselta tuntunut :D

                  

Italiassa kun oltiin, odotin innolla pasta-annoksia. Useissa paikassa niitä kuitenkin löytyi vain alkuruokalistalta, eivätkä ne tosiaan täyttäneet. Mitään kasvisproteiinia ei ollut tarjolla. Kuvan vegaanilasagneni oli täysin sama kuin seurueen lihansyöjän lasagne - vain liha jätetty pois, eikä mitään tilalle. Kun leipä vielä oli valkoista pullaa läpi reissun, eipä tullut liian terveellisesti syötyä. Proteiinia kasvissyöjälle tarjotiin liki vain juuston muodossa, mikä ei vegaania kauan jaksa naurattaa.

                  

Pizza Marinada oli iloinen toisinaan jopa herkullinen yllätys. Siinä on siis  vain tomaattikastiketta, valkosipulia ja oliiviöljyä. Tätä oli tarjolla joka ala carte -pizzeriassa. Pienemmistä pizzapalapaikoista, josta maksettiin pizzapaloista niiden painon perusteella, sai usein myös vegaanisia pizzoja, muun muassa sipulilla ja sienillä. Nekin olivan ihan syötäviä, ja yleensä annos tuollaisessa maksoi vain muutaman euron.

                  

Jäätelöä! Italialaisethan ovat tunnettuja herkullisista jäätelöistään, eikä syyttä! Monista jäätelöbaareista löytyi myös useita soijavaihtoehtoja, joiden oletin olevan vegaanisia. Kielitaidon puute molemmin puolin esti tarkemmat kyselyt.

                  

Jäin kadehtimaan roomalaisten hienoa parvekeviljelmiä. Välimerellinen ilmasto mahdollistaa ihan erilaisen hyötykasviharrastuksen kuin skandinaavinen. Vallatulla talolla, jossa ensin oleilimme, olikin valtavat oman yrttipuskat ja paljon muita viljelmiä.

Lopputuloksena: Rooma on näyttävä kaupunki historiallisine perintöineen, mutta kasvissyöjän ja etenkin vegaanin jätti hieman kylmäksi proteiinin lähes täyden puuttumisen vuoksi. Marinada-pizza saattaa kyllä päästä kokeiluun myös kotikeittiössäni.